Kirjoittanut kytky
18.08.2010

Kisaraportti Olumppialaisista.

Kaakonkulman Tietojenkäpistely-yhdistysten perinteiset syyolumppialaiset kisattiin tällä kertaa Saimaalla Mittyn isännöimänä. Mikkeli oli sopinut yläkerran kanssa suorastaan loistavan ilman järjestämisestä. Jo lähes kytkyläinen hovikuljettajamme poimi osallistujat tutusta paikasta kyytiin ja matka taittui perinteiseen tapaan korttia pelaten. Rahiksemme noudettiin onnistuneesti matkan varrelta, vihreän kullan keskeltä, vaikka se vaatikin pientä kinaamista navigaattorin kanssa.

Mikkeliin saavuttuamme bongasimme ensin paikallisesti merkittävät paikat kuten Urpolan. Satamakin löytyi vaikka tietyöt hiukan sekoittivat suunniteltua ajoreittiämme.
Satamassa meitä odotti Mittyn merirosvoilla miehitetty alus ja kapteeni tervetuliaisrommien kera. Naapuriyhdistyksemme olivatkin yhdistäneet voimansa ja saapuivat Itky&Esatky:n nelihenkisellä joukkueella kisaan mukaan. Puheiden jälkeen alus suunnisti kohti Saimaan upeita vesiä ja maisemia. Maisemia riittikin ihan koko illaksi. Ja täytyy mainita, että ruoka ja juoma eivät päässeet loppumaan missään vaiheessa iltaa.

Kotvan selattuamme rantauduimme kisapaikalle. Mitty-kapteenimme kannusti kisailijoita hyviin suorituksiin kölin alta vetämisen uhalla.

Kytkyn ensimmäinen laji hoidettiinkin perusteellisesti kotiin. Ensimmäisenä tehtävärasteille lähetettynä joukkueemme saapui maaliin oikeiden vastausten kera viimeisenä. Liekö viivytyksen syynä ollut täydellisten vastausten hakeminen vai oliko kesäinen luontoreitti muuten vain viihtyisä...

Toisessa tehtävässä jouduttiinkin sitten jo kävelemään lankulle ja kaatamaan Mölkky-palikoita lankun nokalta. Tässä emme ihan ensimmäistä sijaa tainneet saada vaikka hyvinhän se meni.

Kolmannessa lajissa heiteltiinkin sitten laivakorppuja. Onneksi tähän joukkueeseen osui jäsenistömme tarkin heittäjä (ainakin tikassa). Varsin haastava laji ja tuuliolosuhteet asettivat haasteita suorituksille.

Kapteenimme ei näistä kolmesta ensimmäisestä kisalajista ollut langettanut raipan iskuja tai kölin ali vetämistä kisailijoille, joten takaisin paattiin ja viimeiseen otteluun.

Vesillä kun oltiin, niin pitihän solmujen tekeminen osata - nyt oli testata se. Kytky osoittikin olevansa solmujen teossa ihan SM-tasoa. Sanottakoon selvyydeksi, että tällä tarkoitetaan Suomen Mestari -tasoa.
Solmuja syntyi näppärästi niin kuin veneellä liikkuessa kuuluukin.

Rankan kisailun jälkeen oli laivasaunan vuoro. Sen verran aina pysähdyttiin, että poimittiin saunasta uimaan hypänneet kisailijat takaisin kyytiin. Saunan jälkeen Mittyn takakannella grillaamat makkarat maistuivatkin. Saunomisen ja syömisen lomassa jätettiin asiaankuuluvat kisaprotestit ja käytiin tuomaripelit.

Illan hämärtyessä kapteenimme julisti näiden mittelöiden tulokset: Itky/Esatky pokkasi jostain kumman syystä ensimmäisen palkinnon. Toinen ja jaettu tila jäi sitten Kytkylle ja Mittylle. Vieraskoreina merirosvoina Mittyläiset lahjoittivat 2. palkinnon Kytkylle ja meillehän oli tärkeintä vain voitto Mittystä (kai tämän 2. palkinnon saamisen voisi voittona tulkita, vai?).

Satamassa meitä jo odottikin tuttu ja turvallinen sekä erityisen kärsivällinen kuljettajamme. Kotimatka taittui tavalliseen tapaan eli korttia pelaten ja Kytkyn/kytkyläisten tulevaisuutta suunnitellen.
Ensi vuonna olisikin sitten meidän vuoro järjestää olumppialaiset. Mittyn järjestelyt olivat niin upeat, että on vaikeaa pistää paremmaksi. Etenkin, kun yhdistysten vanhimmat tutkivat, että joko meillä 30-kisat edessä. Mikäli näin on, niin vaatimuksena on kisat "maalla-merellä-ilmassa". Tuossa riittääkin haastetta johtokunnalle.